Julkaisu 137/2003
Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvä vesistön yhteistarkkailu vuonna 2002 suoritettiin tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua tehtiin jokialueilla (Risubackajoki, Kyrkån, Siuntionjoen päähaara) ja järvillä (Stora Lonoks -järvi, Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk) ottamalla vesinäytteitä yhteensä 16 virtahavaintopaikalta ja 4 järvihavaintopaikalta 2-8 kertaa vuodessa. Näytteistä analysoitiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja bakteeripitoisuutta.
Siuntionjoen vesistöä kuormittaa eniten hajakuormitus. Ravinnehuuhtoumat olivat noin kolmanneksen pienempiä kuin edellisvuonna. Tämä johtui pääasiassa säätekijöistä eli poikkeuksellisen vähäsateisesta vuodesta ja myös suuresta haihdunnasta. Purovesien bakteeripitoisuudet olivat ajoittain tavanomaista suurempia lähinnä hajakuormituksesta johtuen.
Pistekuormitus on alueellisesti merkittävä kuormituslähde Nummelan puhdistamon alapuolella Risubackajoella ja Munkkaan jätekeskuksen alapuolella Kivikoskenpurossa. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus pistekuormituksen jätevesimäärästä oli noin 94 %. Puhdistamon kokonaisravinnekuormituksen määrä oli alhaisin noin kymmeneen vuoteen. Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus ravinnevirtaamista Risubackajoella kasvoi vain hiukan edellisvuodesta ollen kokonaisfosforivirtaamasta noin 10 % ja kokonaistyppivirtaamasta noin 38 %. Tämä kuormitus kohdistui Björnträskiin (Karhujärveen), johon Risubackajoen vedet laskevat. Vuoden 2002 vähäisestä valunnasta johtuen kokonaisravinnekuormitus Björnträskiin pieneni myös selvästi edellisvuoteen verrattuna. Munkkaan jätekeskuksen osuus ainevirtaamista Kivikoskenpuron alapuolisella Lempansålla väheni selvästi edellisvuodesta ollen fosforivirtaamasta noin puolen prosentin luokkaa ja typpivirtaamasta alle 2 %. Jätekeskuksen vaikutus näkyi voimakkaana laskuojassa, mutta lieveni selvästi alapuolisessa Kivikoskenpurossa. Munkkaan jätekeskuksen jätevesistä puolet käsiteltiin Munkkaan alipainehaihturissa ja toinen puoli ohjattiin Lohjalle Pitkäniemen puhdistamoon käsiteltäväksi. Finlandia Hotelli Elohovin jätevesikuormitus Vihdin Kurjalammenojaan ja Aktiivi-Instituutin kuormitus Kirkkonummen Stora Lonoks -järveen olivat edellisiä vähäisempiä.
Siuntionjoen Pikkalanlahteen tuoma kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus oli suurimmaksi osaksi peräisin Kyrkån jokihaarasta. Maaneliökilometriä kohden eniten huuhtoutui fosforia Kyrkån osavaluma- alueelta ja typpeä Risubackajoen osavaluma-alueelta.
Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet Björnträsk, Tjusträsk ja Vikträsk ovat kaikki erittäin reheviä ja runsasravinteisia. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat näissä järvissä suurempia kuin edellisvuonna. Vikträskissä alusveden happitilanne oli heikoin. Ravinteita pidättyy suuresti Siuntionjoen alaosan suvantopaikoilla ja järvissä. Järviin kohdistuva ravinnekuormitus on jatkuvasti liian suuri ja järvien tilaa heikentää huonokuntoisen pohjasedimentin aiheuttama sisäinen kuormitus.
Vihdin Enäjärvessä, Poikkipuoliaisessa ja Palojärvessä vesi oli vuonna 2002 Uudenmaan ympäristökeskuksen ottamien näytteiden mukaan hyvin ravinteista. Alusveden happipitoisuus oli heikko erityisesti Poikkipuoliaisen ja Palojärven syvänteissä. Latvavesistöjen vertailualueiden purovesien sekä Siuntionjoen pääuoman vertailualueen Palojoen ravinnepitoisuudet, veden sähkönjohtavuus ja kolibakteerien määrät olivat yleisesti pienempiä ja siten vesi paremmanlaatuista kuin yhteistarkkailun muilla alueilla.
