Vesistöasiantuntija Tiina Asp

Tiina Asp
Vesistöasiantuntija
FM – limnologia ja hydrobiologia, Iktyonomi (AMK)
tiina.asp@luvy.fi
045 7750 7726
Kielet: suomi, englanti, ruotsi
Vesistötutkimuksen asiantuntija ja kenttätöiden koordinoija
Tiina Asp on erikoistunut vesistötarkkailuihin ja kalataloudellisiin tarkkailuihin. Hänen vastuualueeseensa kuuluu LUVYssa muun muassa kenttätöiden ja näytteenoton koordinointia, pintavesien velvoite- ja yhteistarkkailuja sekä erilaisia vesistötutkimuksia. Tiinan ammatillisen erityiskiinnostuksen kohteena ovat muun muassa Itämeren vedenalainen luonto ja sisävesien rapukannat. Tiina on aiemmin työurallaan toiminut mm. vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMUn kenttätöiden suunnittelu- ja kenttätöissä.
Palvelut
- Pintavesien velvoite- ja yhteistarkkailut ja ohjelmien päivittäminen
- Pintavesien tilaan liittyvät tutkimukset
- Vesistöjen biologiset tutkimukset
- Kalataloudelliset tarkkailut
- Koeravustukset
- Virtaamamittaukset
- Näytteenoton koordinointi
Julkaisut
- Karjaanjoen vesistön yhteistarkkailujen yhteenveto vuodelta 2024
- Karjaanjoen vesistön yhteistarkkailujen yhteenveto vuodelta 2023
- Hangon merialueen yhteistarkkailun laaja yhteenveto vuosilta 2019–2022
- Karjaanjoen vesistön yhteistarkkailujen yhteenveto vuodelta 2022
- Karjaanjoen yhteistarkkailualueiden yhteenveto vuosilta 2018–2021
- Hangon merialueen vesistön yhteistarkkailun vuosiyhteenveto 2021
- Hiidenveden alueen yhteistarkkailu vuonna 2019
- Lohjanjärven, Mustionjoen, Pohjanpitäjänlahden ja Tammisaaren merialueen yhteistarkkailu vuonna 2019
Hangon merialueen vedenlaatu pysynyt viime vuodet vakaana – pitkän aikavälin muutokset Itämeren tilassa näkyvät silti
Hangon merialueen vedenlaatu ei vuonna 2025 poikennut merkittävästi edellisvuosista, selviää Hangon yhteistarkkailun tuloksista. Avonaisilla eteläisellä ja pohjoisella merialueella vesi on melko tasalaatuista, happitilanne pysyy yleensä kohtalaisena ja mahdolliset pistekuormituksen vaikutukset laimenevat veden tehokkaan sekoittumisen takia. Pitkällä aikavälillä vedenlaadussa näkyy kuitenkin muutoksia: pintaveden lämpötila ja rehevyys ovat nousseet 1970-luvulta nykypäivään.