Lämmin syksy sateineen lisäsi sinileväkukintoja Siuntionjoen latvajärvillä – kunnostustyöt kuitenkin etenevät suunnitelmien mukaan 

Vedenalaiskuvaa Enäjärveltä kesäkuun lopulta ennen sinileväkukintojen alkamista. (LUVY / Jussi Vesterinen) 

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoima Enäjärven tehokalastushanke laajeni vuonna 2023 neljälle Siuntionjoen latvajärvelle eli Poikkipuoliaisen lisäksi myös Tervalammelle ja Huhmarjärvelle. Enäjärven kalasaaliit tippuivat selvästi vuoden 2022 huippulukemista, mutta Poikkipuoliaisesta kalastettiin järven ennätysmäärä, yli 11 000 kg särkikalaa. Myös Tervalammesta ja Huhmarjärvestä poistettiin yhteensä n. 4 000 kg. Vuonna 2024 kalastusta tehostetaan Poikkipuoliaisessa, Tervalammessa ja Huhmarjärvessä entisestään. 

Enäjärven vesi pysyi heinäkuuhun asti hyvin kirkkaana, mutta loppukesää kohti sinileväkukinnat lisääntyivät. Poikkipuoliaisella ja muilla alapuolisilla järvillä leväkesä oli varsin huono. Alkukesä oli sään osalta vähäsateinen ja vaikutti osaltaan kesäkuun hyvään tilaan Enäjärvellä. Elokuu taas oli tavanomaista lämpimämpi ja runsassateisempi. 

Poikkipuoliaisen ja alapuolisten latvajärvien vedenlaatu riippuu vahvasti Enäjärvestä silloin kun Hulttilanjoessa riittää virtaamaa. Vähäsateisina aikoina Enäjärven suhteellinen merkitys pienenee ja järvien sisäisen kuormituksen prosessit korostuvat. 

Vähäsateinen alkukesä pidensi latvajärvien viipymää, jolloin Enäjärven vaikutus Poikkipuoliaiseen, Tervalampeen ja Huhmarjärveen väheni. Kaikissa järvissä lämmin kesä ja syksy loivat olosuhteet, jolloin sedimentistä todennäköisesti vapautui merkittäviä määriä ravinteita. Loppukesän runsaat sateet toivat lisäksi ulkoista ravinnekuormitusta ruokkien levien kasvua ja samentaen vettä. Enäjärven tilannekin heikkeni Poikkipuoliaisen tasolle loppukesää kohti, vaikka särkikalojen vaikutusta oli vuoden 2022 massiivisilla poistoilla saatu vähennettyä. 

“Näemme Enäjärven seurantatuloksista, että ravinteista typen määrä laski ja reagoi voimakkaasti vuoden 2022 särkikalapoistoon, mutta fosforipitoisuus nousi loppukesästä edellisvuosien tasolle. Fosfori on mitä luultavimmin suurelta osin peräisin Enäjärven sedimentistä ja vapautui sieltä veden lämpenemisen myötä. Poikkipuoliaisella leväkesä oli samaa tasoa edellisvuoden kanssa, mutta selvästi huonompi kuin 2010-luvulla keskimäärin. Tehokalastusten edetessä latvajärviketjussa pystymme arvioimaan särkikalojen ja muiden sisäisen kuormituksen prosessien suhteellista merkitystä järvien ravinnemääriin ja levätilanteeseen. Tarkempien sedimenttitutkimusten tekeminenkin olisi tarpeellista”, pohtii LUVYn hankepäällikkö Jussi Vesterinen. 

Myös ulkoista kuormitusta on latvajärvillä edelleen vähennettävä. Enäjärven valuma-alueen kosteikoita kunnostettiin vuonna 2023 ja Poikkipuoliaisen ulkoisen kuormituksen hot spot -alueita kartoitetaan mm. Hulttilanjoen jatkuvatoimisella vedenlaatuseurannalla. 

“Vesinäytteistä tiedämme, että kuormitus kasvaa Hulttilanjoen matkalla, eli joen lähivaluma-alueella voi olla huomattava merkitys Enäjärven alapuolisten järvien kokonaiskuormitukseen. Jatkuvatoiminen sameuskartoitus antaa meille käsityksen kokonaiskuormituksesta. Vesinäytteistä tiedämme myös, että Katinhännänsuolta tulee merkittäviä määriä ravinteita vesistöön. Vesiensuojeluratkaisuja näillä alueilla pyritään edistämään tulevissa hankkeissa”, Vesterinen lisää. 

On tärkeä huomioida, että tehokalastuksella saavutettavat vedenlaatuvasteet näkyvät selvimmin vasta tehokalastusrupeaman jälkeen. Vielä on siis varhaista vetää johtopäätöksiä kunnostuksen vaikutuksista. 

Lisätietoja:  

Enäjärven tehokalastus -hanketta rahoittavat vuosina 2022–2024 Siuntionjoki 2030 -vision Latvoilta merelle -pilotin rahoittajat: Vihdin kunta, Siuntionjoen latvajärvien suojeluyhdistys Lasy ry, Yara Suomi Oy, Prysmian Group Finland Oy, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO, Osuuspankki Uusimaa, Hotelli Siuntio sekä Siuntionjoki 2030 -visiota rahoittavat muut valuma-alueen kunnat ja Rosk’n Roll Oy Ab. Vuonna 2022 rahoittajana oli myös Wärtsilä Oy. Ympäristöministeriö rahoittaa Enäjärven tehokalastushanketta 60 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vuosina 2022–2024. 

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.