Pohjaeläinnäytteenotossa Vanjoella.
Hiidenveden tilassa ei ole havaittavissa selkeää muutosta 2010-luvulla, vaikka happitilanne näyttää ajoittain kohentuneen Hiidenveden Kiihkelyksenselän syvänteellä. Valtaosa Hiidenveden ulkoisesta kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta, kuten maa- ja metsätaloudesta, johon verrattuna pistekuormituksen osuus on vähäinen.
Hiidenveden alueen tilaa koskeva yhteistarkkailuraportti vuosilta 2015–2018 on julkaistu. Neljän vuoden aikana yhteistarkkailussa tutkittiin joka vuosi veden laatua sekä vuonna 2018 biologisista muuttujista kasviplanktonia ja pohjaeläimiä. Raportissa on myös kerrottu muista Hiidenveden alueella em. vuosien aikana tehtyjä tutkimuksista ja selvityksistä. Vuosina 2015–2018 Hiidenveden yhteistarkkailussa mukana olivat Vihdin Vesi ja Karkkilan vesihuoltolaitos. Yhteistarkkailuun ovat tutkimusjaksolla osallistuneet osin myös Hopeaniemi (Forela Oy) ja Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos Vakola (AVS-yhtiöt Oy). Vihdin ja Karkkilan ympäristönsuojelu olivat mukana perustuen kuntien velvoitteiseen seurata ympäristönsä tilaa. Vapaaehtoisesti tarkkailuun osallistuivat myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Hiidenveden kunnostus -hankkeen toimesta tutkittiin veden laatua Hiidenvedellä heikommin tunnettujen selkäalueiden osalta. Raportissa hyödynnettiin myös Uudenmaan ELY-keskuksen osaltaan toteuttamia näytteenottoja Hiidenvedellä, Vihtijoessa ja Vanjoessa.
Hiidenvesi kuuluu runsasravinteisiin järviin ja on uusimman, vuosina 2012–2017 kerätyn aineiston pohjalta tehdyn, ELY-keskuksen laatiman alustavan arvion mukaan luokiteltu ekologiselta tilaltaan edelleen tyydyttäväksi. ”Myös vuosina 2015–2018 tehtyjen tutkimusten mukaan Hiidenvesi on sekä veden laadun että biologisten muuttujien perusteella edelleen selvästi rehevä”, toteaa vesistöasiantuntija Tiina Asp. Valtaosa Hiidenveden ulkoisesta kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta, kuten maa- ja metsätaloudesta, johon verrattuna pistekuormituksen osuus on vähäinen. Hiidenveteen laskevista joista Vihtijoki on heikkolaatuisin, mutta virtaamaltaan suurempi Vanjoki tuo kuitenkin enemmän ravinnekuormitusta Hiidenveteen.
Hiidenveden syvänteiden happitilanteessa ei ole havaittavissa selkeää suuntaa edelliseen tarkastelujaksoon 2011–2014 verrattuna, vaikka Kiihkelyksenselän syvänteen happitilanne näytti välillä parantuneen. Loppuvuoden 2017 ja sitä seuraavan vuodenvaihteen runsaat sateet ja sen myötä jokien tuoman ravinnekuorman suureneminen sekä lämmin kesä 2018 todennäköisesti vaikuttivat Kiihkelyksenselän syvänteen happitilanteen heikkenemiseen syksyllä 2018.
Jokien pohjaeläimistö on Vanjoella ja Vihtijoella monimuotoista ja myös Hiidenveden kivikkorannan pohjaeläimistö on monipuolista. Vanjoella Karkkilan puhdistamon jokeen purkamat jätevedet heikentävät pohjan tilaa jonkin verran, mutta määräävin tekijä jokea alaspäin mentäessä on kuitenkin hajakuormitus. Kiihkelyksenselän kalastorakenteessa on jonkin verran tapahtunut myönteisiä muutoksia 2010-luvulla, kun särki on vähentynyt ja ahven, kuha ja pasuri lisääntyneet.
Lisätietoja:
Tiina Asp
vesistöasiantuntija
LUVY
tiina.asp(at)luvy.fi
04577507726
