Länsi-Uudenmaan kunnat edistävät aktiivisesti Itämeren suojelua
Länsi-Uudenmaan kunnat edistävät aktiivisesti Itämeren suojelua
Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti, haluavat yhdessä edistää Itämeren hyvää tilaa ja luonnon monimuotoisuutta. Itämeren suojelu on ollut suomalaisen luonnonsuojelutyön ytimessä jo pitkään. Itämeren rannikkovesien tilan parantamiseksi katse pitää kääntää laajemmin rannikkovesien valuma-alueiden kunnostustyöhön. Valuma-alueelta ja latvavesistöistä vedet ja kuormitus päätyy jokien kautta Itämeren rannikolle.
Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tila on Suomenlahden rannikkovesistä heikoin ja leväkukinnat ovat jokavuotisia. Meren ja rannikkovesien tilaa ei voida parantaa nykyisillä panostuksilla. Rannikkovesien kuormitus on pääosin peräisin valuma-alueelta hajakuormituksesta, erityisesti maa- ja metsätaloudesta. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisäuhkan kuormituksen kasvamisesta.
Mereen laskevien jokien korkeita ravinnekuormia pienentämällä saavutetaan merkittäviä hyötyjä koko Itämeren kannalta. Latvavesien kunnostamisesta lähtevä Itämeren suojelu tarkoittaa tehokasta valuma-alueiden kunnostamista, jonka tuloksena rannikkovedet puhdistuvat – joki ja merenlahti kerrallaan.
Kunnostustyössä onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistoimintaa alueen kuntien ja eri toimijoiden kesken. Länsi-Uudellamaalla tehty alueellinen yhteistyö ja vahva suojeluosaaminen on malliesimerkki. Länsi-Uudenmaan alueella on tehty jo pitkään ja menestyksekkäästi valuma-alueen vesistöjen suojelua, ja alueella on vahva paikallinen tuki tälle työlle. Länsi-Uudenmaan kunnilla on yhdessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) kanssa toteutettu ja käynnissä useita kunnostushankkeita, joiden tavoitteena on turvata puhtaat, elinvoimaiset lähivesistöt paikallisten asukkaiden, matkailijoiden ja yritysten tarpeisiin. Yhteisiin vesiensuojelu- ja kunnostustoimiin panostetaan tällä hetkellä vuosittain yli miljoona euroa omarahoituksena. Omarahoitusta vastaan haetaan eri rahoituslähteistä vastarahoitusta. Yhteisten kunnostustoimien rahoitus on pääosin koottu pitkäjänteisillä vesistövisioiden rahoitussopimuksilla. Rahoittajina ovat mukana myös alueen yritykset, kalatalousalueet ja paikalliset yhdistykset. Tämän lisäksi kunnat panostavat itse vesiensuojeluun sekä hankkeiden kautta että muulla tavoin.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja arvokkaan luontomme suojelu ovat itsestään selviä syitä tukea vesiensuojelua niin rannikko- ja kuin latvavesillä. Vesiensuojelulla ja puhtaalla vedellä on merkitystä myös laajemmin niin aluetaloudellisesti, matkailulle, kalastukselle kuin vaikkapa ihmisten hyvinvoinnille. Puhdas luonto ja vesi ovat Suomen kilpailuvaltteja monessa mielessä.
Vesiensuojelu kytkeytyy myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilen sidontaan esimerkiksi hulevesirakenteiden, veden viivytyksen ja varastoinnin sekä soiden ennallistamisen kautta.
Vesistöä suojelemalla saavutamme seuraavat tavoitteet:
1. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Niin Itämeri kuin sisävedetkin ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille, ja niiden ekosysteemit ovat hyvin monimuotoisia. Suomalaista luontoa ei voi suojella kukaan muu kuin me suomalaiset itse.
2. Aluetaloudelliset vaikutukset
Vesiensuojelulla on tärkeitä aluetaloudellisia vaikutuksia. Puhdas vesi on tärkeä resurssi monelle toimialalle teollisuudesta maatalouteen ja kalastukseen. Puhdas vesi on elinehto kestävän maatalouden kannalta, ja vaikuttaa siis suoraan myös suomalaiseen ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen.
Yhteistyö teollisuuden ja maatalouden kanssa ravinnekuormituksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä vesiensuojelun turvaamiseksi on äärimmäisen tärkeää niin elinkeinotoimijoiden kuin valtion, kuntien ja kansalaistenkin näkökulmasta. Elinkeinoelämä on myös viime vuosina yhä vahvemmin itse nostanut esiin luonnon monimuotoisuuden turvaamista kriittisenä tekijänä taloudellisen kannattavuuden ja investointiympäristön vakauden pohjana.
Puhtaat vesistöt ovat myös matkailulle tärkeä vetovoimatekijä. Niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin matkailijat hakeutuvat yhä enemmän luontokohteisiin, joissa voi nauttia vesistöjen ja rantojen kauneudesta ja aktiviteeteista. Matkailulla on tärkeä työllistävä vaikutus alueella.
3. Ihmisten hyvinvointi ja luonnon virkistyskäyttö
Niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin hakevat luonnosta virkistystä. Tutkitusti luonnossa oleilulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Länsi-Uudellamaalla tehdyillä vesistöjensuojeluhankkeilla on jokaisessa kunnassa vahva paikallisten asukkaiden tuki. Asukkaat haluavat nauttia puhtaista vesistöistä ja vaikkapa virtavesissä olevien patojen purkamisella on keskeinen rooli vaelluskalojen hyvinvoinnin, mutta myös virkistyskalastuksen kannalta.
Hallitusohjelmatavoitteet:
Kuluvalla hallituskaudella on turvattava pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen koko maassa. Erityisesti on tuettava ja tunnistettava koko valuma-alueen vesistöjen rooli Itämeren ravinnekuormituksen vähentämisessä ja kohdennettava rahoitusta siihen.
Itämeren ja muun vesiensuojelun koordinaatiovastuuta on selkeytettävä eri hallinnonalojen välillä. Eri hallinnonaloille pirstaloitunut hanketyö ja silppuuntunut rahoitus vaikeuttaa merkittävästi vaikuttavaa ja pitkäjänteistä työtä Itämeren ja sen valuma-alueiden suojelussa.
Länsi-Uusimaa on vahvalla sitoutumisellaan ja määrätietoisella vesistövisiotyöllään oiva kansallinen ja kansainvälinen pilottikohde rannikkovesien parantamisessa latvoilta merelle!
Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2022–2027 on todettu vesienhoitoon tarvittavan Uudenmaan alueella noin 44 milj. €. Tarvitsemme Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilan parantamiseen ja monimuotoisuuden palauttamiseen noin 15 miljoonaa € vuosittain merkittävien tulosten aikaansaamiseksi.
Esimerkkejä Länsi-Uudenmaan onnistuneista hankkeista:
Länsi-Uudellamaalla tehdään mm. työtä arvokkaan jokihelmisimpukan elinvoimaisuuden eteen purkamalla nousuesteitä Mustionjoella ja laajemmin Karjaanjoella ja palauttamalla luonnollista elinkiertoa. Mustionjoen kaksi kalatietä on jo toteutettu laajan omarahoittajajoukon ja valtion tuella. Kahden kalatien rakentamisen kustannukset olivat noin 2,5 milj. €, josta alueen omarahoitus oli noin 50 %. Mustionjoen kaksi ylintä kalatietä ovat tällä hetkellä luvituksessa tavoitteena rakentamisen käynnistäminen myönteisten lupapäätösten jälkeen. Kunnat ovat sitoutuneet Karjaanjoen kalateiden toteuttamiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen yhteensä noin 6 milj. € vuosina 2022–2029. Valuma-alueen kunnostustyötä on tehty Karjaanjoen latvoilla Hiidenvedellä jo 1990-luvulta lähtien ja tämä työ jatkuu.
Siuntionjoen valuma-alueella määrätietoinen kuntayhteistyö käynnistyi vuonna 2019 ja kunnat ovat sitoutuneet rahoittamaan kunnostustyötä noin 900 000 € vuosina 2019–2024. Alueen yritykset ja yhdistykset on lisäksi saatu mukaan rahoittamaan työtä noin 200 000 €. Omarahoitusta vastaan on haettu ja saatu merkittävästi valtionhallinnon rahoitusta.
Yhdessä onnistumme!
Jaana Pönni
toiminnanjohtaja
jaana.ponni@luvy.fi
050 575 1738
Jätevesineuvoja tarvitaan edelleen haja-asutusalueella – huomioi nämä neljä asiaa, jos kotisi tai mökkisi viemärijärjestelmä kaipaa uusimista
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n jätevesineuvonnan puhelin on pirissyt ja neuvontasähköpostiin on myös kilahdellut yhteydenottoja alueen asukkailta ja mökkiläisiltä tasaiseen tahtiin läpi kesän. Tänä vuonna neuvontatiedusteluista valtaosa on koskenut jätevesijärjestelmän uusimista ja asukkaat ovat kaivanneet neuvoja siitä, miten uudistaminen toteutetaan. LUVY on tehnyt jätevesineuvontaa Länsi-Uudellamaalla jo 14 vuotta.